Musikaalissa seuraamme Marian elämää lapsuudesta vanhuuteen. Tarina alkaa, kun Maria on vanha. Hän kärsii muistisairaudesta ja häntä hoidetaan vanhainkodissa. Eräänä päivänä hänen luonaan vierailee nainen, Lidia Paulson, joka sanoo olevansa Marian tytär. Koko elämänsä ajan Lidia on kaivannut Maria-äitiään, kaivannut tietää, miksi hänet jätettiin jälkeen ja oliko laulu, joka oli aina ollut hänen sisällään, kerran hänen äitinsä. Mutta Marialla ei ole vastauksia, hänen muistonsa ovat sumua, pelto ja avoin haava. Yhdessä saamme seurata tarinaa ajassa ja tilassa, muistojen ja kaipauksen läpi.
Koko esityksen ajan seuraamme kahta aikajanaa ja kahta eri maailmaa, todellista maailmaa, joka tapahtuu nyt, ja Marian sisäistä maailmaa, jossa hänen muistojaan toistetaan uudelleen.
Ensimmäisessä näytöksessä seuraamme Marian lapsuutta Suomessa. Hän kasvaa köyhissä ja ankarissa olosuhteissa. Tästä huolimatta on lämmin perhe, jossa on isä ja äiti sekä vanhempi veli. Marian vanhemmat ovat maanviljelijöitä ja asuvat lähellä eläimiä ja luontoa. Marian äidillä Margaretalla on harvinainen lahja. Hän voi kääntää hevosten kaipauksen. Jopa hevosilla voi olla koti-ikävä, kun ne muuttavat uudelle tilalle, ja rauhoittamaan ja totuttamaan ne uuteen kotiinsa, Margareta kutsuttiin.
Elämässä on hiljainen tahti, kunnes eräänä päivänä turvallisuus viedään heiltä. Marian isä Sanfrid joutuu onnettomuuteen ja menettää kätensä köydenvedossa hevosen kanssa. Vammat ovat niin vakavia, että Sanfrid kuolee. Margaretalla ei ole juuri muita mahdollisuuksia kuin mennä uudelleen naimisiin. Siitä tulee uusi todellisuus Marialle ja Haraldille, kun he muuttavat isäpuolensa Augustin ja hänen pahaenteisen äitinsä Hildan luo.
Uusi koti on kylmä ja vaativa erityisesti Haraldille, Marian veljelle. Kaipuu parempaan elämään muualla alkaa kasvaa. Harald päättää muuttaa Kanadaan, ansaita rahaa ja lähettää Marialle lipun kotiin, jotta hänkin pääsisi eroon perunavedestä, suolakalasta ja väkivaltaisesta isäpuolesta. Maria on repeytynyt Haraldin kaipuun ja uuden pikkuveljensä rakkauden välillä, mutta päättää matkustaa.
Toisessa näytöksessä seuraamme Marian matkaa Atlantin toiselle puolelle. Kanadassa hän saa uusia ystäviä ja tapaa uudelleen Haraldin, jonka elämä ei ole tullut onnellisemmaksi uudessa maassa. Kanadassa työ on kovaa, mutta vapaus on hieman suurempi – ainakin Marialle. Eräänä iltana hän tapaa Eddien, ahvenanmaalaisen, joka muutti maahan aivan kuten hänkin. Eddiellä on magneettinen vetovoima ja Marian kaipaus ryntää kuin villihevonen.
He menevät nopeasti naimisiin ja saavat tyttären Lidian. Mutta ennen pitkää intohimo väistyy mustasukkaisuuden tieltä ja Eddien epäilyttävä ja väkivaltainen puoli ottaa vallan. Selviytyäkseen Maria ja Lidia muuttavat pois Eddiestä. Maria tapaa uuden miehen, Vöyristä kotoisin olevan Richardin, joka tarjoaa hänelle turvaa ja jolla on vahva kaipuu Suomeen. Mutta avioeron saamiseksi Eddie uhkaa ottaa Lidian huoltajuuden. Eddiellä on laki puolellaan, ja Maria joutuu jättämään tyttärensä Kanadaan ja matkustamaan yksin kotiin Rikardin kanssa.
Muistojen sirpaleet ovat lopussa kaikki, mitä on jäljellä elämästä, jossa kaipaus kiemurteli ja kiemurteli ja kaksi maailmaa kietoutui yhteen. Ikääntynyt Maria löytää rauhan kaipuustaan Lidiaan ja Lidia saa lohtua siitä, että kaipaus on ollut molemminpuolista.
